Sama nimi, eri tarina – White Widow eri tuottajilta

Sarjan ensimmäinen osa: Kun legendan nimi on enemmän kuin pelkkä nimi

White Widow. Tuskin löytyy keräilijää tai kannabiskulttuurin harrastajaa, jolle nimi ei kertoisi jotain. Se voitti High Times Cannabis Cupin vuonna 1995 – jo ensimmäisenä markkinointivuotenaan – ja muutti siemenmaailman suunnan pysyvästi. Siitä asti lähes jokainen siemenpankki on halunnut oman White Widow -versionsa katalogiin.

Ja siinä piilee ongelma.

Tässä artikkelisarjassa käymme läpi lajikkeita, joita myydään samalla nimellä mutta joiden geneettiset taustat – ja joskus koko alkuperätarina – eroavat toisistaan merkittävästi. White Widow on tähän aiheeseen täydellinen aloitus, koska sen kohdalla kyse ei ole vain kaupallisista kopioista. Kyse on aidosta kiistasta siitä, kuka lajikkeen oikeastaan loi.

Kuusi tarinaa, yksi nimi

Green House Seeds – virallinen, mutta kiistelty

Green House Seeds on se nimi, joka White Widowiin useimmiten yhdistetään. Arjan Roskam markkinoi lajiketta 1990-luvun alussa, ja Green Housen White Widow on ollut kaupallinen menestys vuosikymmeniä.

Mutta kuka sen loi? Siinä alkaa kiista.

Legendaarinen australialainen jalostaja Scott Blakey – alalla tunnettu nimellä Shantibaba – oli Green Housen perustajajäsen ja väittää luoneensa White Widowin tuona aikana. Hänen mukaansa risteytys tehtiin brasilialaisesta sativa-landraceista ja Keralan osavaltiosta peräisin olevasta etelä-intialaisesta indicasta. Kun Shantibaba ja Roskam erosivat myöhemmin riitaisasti, nimioikeudet jäivät Arjanille. Monet alalla ovat sitä mieltä, että nykyinen Green Housen White Widow ei enää edusta Shantibaban alkuperäistä jalostustyötä.

Mr. Nice Seedbank – Black Widow, eli "alkuperäinen toisella nimellä"

Shantibaba perusti myöhemmin Mr. Nice Seedbankin yhdessä Howard Marksin kanssa. Koska White Widow -nimi kuuluu Green Houselle, hän nimesi oman versionsa Black Widowiksi – vaikka väittää sen olevan juuri se alkuperäinen genetiikka, jonka hän alun perin jalosti.

Black Widow on saatavilla vain säännöllisinä (regular) siemeninä, mikä on myös viesti: ei kaupallistettua feminisoitua massatuotantoa, vaan alkuperäinen jalostajan näkemys säilytettynä sellaisena kuin se oli.

Kahden alkuperäisestä riitelevän osapuolen versio on siis tällä hetkellä markkinoilla kahdella eri nimellä.

Paradise Seeds – Original White Widow IBL, Ingemarin perintö

Tässä astuu kuvaan kolmas henkilö, josta harvemmin puhutaan: Ingemar, jota monet kutsuvat White Widowin todelliseksi "isäksi".

Ingemar on hollantilainen kasvattaja, joka väittää kehittäneensä White Widowin kuuden vuoden jalostustyön tuloksena löydettyään siemeniä käsinpyöritetystä hashiksesta. Hän kertoi 2000-luvun alussa antamassaan haastattelussa antaneensa Arjan Roskamille luvan käyttää kasvia ja nimeä – ei myynyt genetiikkoja, vaan antoi luvan. Arjan itse on tukenut tätä versiota tapahtumista.

Vuonna 1996 – vain vuosi lajikkeen julkaisun jälkeen – Ingemar lahjoitti Paradise Seedsille naaraspuolisen kloonin sekä uroksen. Paradise on jalostustyönsä kautta kasvattanut tästä lähtöpisteestä IBL-linjan, joka julkaistiin yleisölle vuonna 2012.

IBL (Inbred Line) tarkoittaa, että kasvia on risteytetty itsensä kanssa useita sukupolvia saman fenotyypin säilyttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Paradise Seedsin Original White Widow IBL:n genetiikka on jäljitettävissä suoraan siihen alkuperäiseen yksilöön, josta koko tarina alkoi. Se ei ole rekonstruktio eikä kaupallinen versio – se on linja, jota on vaalittu lähes 30 vuotta.

Royal Queen Seeds – White Widow S1, rehellinen moderni versio

Royal Queen Seeds on yksi maailman tunnetuimmista siemenpankeista, ja luonnollisesti White Widow kuuluu heidänkin katalogiinsa. RQS tekee kuitenkin jotain, mitä harva kaupallinen tuottaja vaivautuu tekemään: he kertovat avoimesti, mistä heidän versionsa on peräisin.

RQS:n White Widow perustuu White Widow S1 -genetiikkaan. S1 tarkoittaa, että kasvi on siemennetty itsellään – prosessi, jolla tuotetaan feminisoituja siemeniä alkuperäisen yksilön ominaisuuksia säilyttäen. Se ei siis ole suora jälkeläinen mistään historiallisesta kloonista, vaan RQS:n oman jalostuslinjan tulos, joka pohjautuu laajalle levinneisiin White Widow -genetiikoihin.

Tulos on tasainen, helppohoitoinen ja kaupallisesti hyvin toimiva lajike, jonka ominaisuudet – brasilialais-sativa × keralalais-indica -pohja, tiheä hartsipeite, 8–9 viikon kukinta-aika – tunnistetaan välittömästi White Widowiksi. RQS ei väitä myyvänsä alkuperäistä; he myyvät modernin, huolella jalostetun version yhdestä kaikkien aikojen ikonisimmista lajikkeista.

Barney's Farm – White Widow XXL, modernin jalostuksen tulkinta

Barney's Farm on yksi Amsterdamin arvostetuimmista siemenpankeista, ja heidänkin katalogissaan White Widow on ollut kauan. White Widow XXL ei kuitenkaan pyri olemaan alkuperäinen – se on avoimesti modernistettu versio, jossa klassisen lajikkeen pohja on säilytetty mutta painopiste on tietoisesti siirretty.

Genetiikka perustuu samaan brasilialais-sativa × keralalais-indica -yhdistelmään kuin alkuperäinenkin, mutta Barney's Farm on valintatyön kautta kallistunut selvästi indica-suuntaan: suhde on 75 % indica, 25 % sativa – kaukana alkuperäisen 50/50-tasapainosta. XXL-nimen lupaus täyttyy myös käytännössä: satotaso on nostettu merkittävästi korkeammaksi kuin klassisessa versiossa.

Tulos on lajike, joka tunnistautuu aromiltaan ja ulkonäöltään White Widowiksi – tiheä hartsipeite, mausteinen-kukkainen tuoksu sitrus- ja maasävyillä – mutta jonka profiili on selvästi raskaampi ja indica-painotteisempi kuin useimmissa muissa versioissa. Barney's Farm ei väitä myyvänsä alkuperää vaan omaa tulkintaansa, ja juuri se rehellisyys on osa heidän brändiään.

Dutch Passion – White Widow, vanhimman siemenpankin alkuperäväite

Dutch Passion on yksi maailman vanhimmista siemenpankeista, perustettu Amsterdamissa vuonna 1987 – eli se on ollut olemassa jo ennen kuin White Widow edes julkaistiin. Juuri tähän he myös nojaavat: Dutch Passionin White Widow perustuu heidän mukaansa 1980-luvun F1-genetiikkaan, jota he ovat jalostaneet ja stabiloineet vuosikymmeniä ennen kuin useimmat nykyiset siemenpankit olivat edes olemassa.

Myös Dutch Passion käyttää samaa brasilialais-sativa × etelä-intialainen indica -pohjaa, ja he ovat harvinaisen suorasanaisia alkuperäväitteessään: he pitävät versiotaan yhtenä markkinoiden autenttisimmista ja sanovat suoraan, että monet muiden tuottajien White Widow -versiot ovat "kaukaisia jäljitelmiä". Väite on rohkea, mutta Dutch Passionin pitkä historia alalla antaa sille uskottavuutta.

Käytännössä Dutch Passionin White Widow on tunnettu poikkeuksellisesta tasaisuudestaan ja vankan vanhan koulukunnan profiilista: voimakas, pistävä aromi, tiheä hartsipeite ja kukinta-aika vain 7–9 viikkoa. Se on myös voittanut useita Highlife Cup -palkintoja 2000-luvulla – merkki siitä, että genetiikka pitää pintansa vielä vuosikymmenten jälkeenkin.

Mitä keräilijän kannattaa tietää?

Nämä kuusi versiota eroavat toisistaan paitsi alkuperätarinoiltaan, myös käytännön ominaisuuksiltaan:

Green House Seeds – White Widow on jalostettu kaupalliseen suuntaan: tasainen, ennustettava, helppohoitoinen. Hyvä valinta klassikon perusversioksi.

Mr. Nice Seedbank – Black Widow edustaa Shantibaban jalostusfilosofiaa ja on saatavilla vain regulareina. Fenotyyppien välinen vaihtelu on suurempaa, mikä on osa vetovoimaa – jokainen pakkaus on oma seikkailunsa.

Paradise Seeds – Original White Widow IBL on näistä ainoa, jonka genetiikka on dokumentoidusti jäljitettävissä Ingemarin alkuperäiseen klooniin. IBL-rakenne tarkoittaa erittäin tasaista fenotyyppiä, mutta myös sitä, että kasvi on jollakin tapaa "suljettu" – se ei sodi ulkomaailman kanssa, vaan toistaa itseään uskollisesti.

Royal Queen Seeds – White Widow edustaa nykyaikaista lähestymistapaa: S1-tekniikalla tuotettu, feminisoitu, tasalaatuinen. Ei historiallisia alkuperäväitteitä – vain luotettava moderni versio klassikosta.

Barney's Farm – White Widow XXL on modernin kaupallisen jalostuksen tulos: sama brasilialais-indica-pohja, mutta indica-painotus nostettu 75 %:iin ja satotaso maksimoitu. Sopii keräilijälle, joka haluaa White Widow -nimen alla selvästi raskaamman ja tuottoisamman profiilin.

Dutch Passion – White Widow on yhden alan vanhimmista toimijoista versio, joka perustuu heidän mukaansa 1980-luvun F1-genetiikkaan. Tunnetaan poikkeuksellisesta tasaisuudestaan ja vankan vanhan koulukunnan profiilista – ja Dutch Passion ei epäröi sanoa, että monet muut versiot ovat jäljitelmiä.

Miksi tällä on väliä?

White Widow -nimi on niin tunnettu, että sen alle mahtuu kymmeniä versioita ympäri maailmaa – monet ilman mitään yhteyttä alkuperäiseen genetiikkaan. Tämän sarjan tarkoitus on auttaa keräilijää ymmärtämään, mitä hän oikeastaan on hankkimassa.

Sama nimi ei tarkoita samaa kasvia. Joskus se tarkoittaa kuutta täysin eri tarinaa.

Sarjan seuraavassa osassa käsittelemme toista legendaarista nimeä, jonka ympärillä käydään samankaltainen kiista alkuperästä.